Virkaniemi

Virkaniemi on kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä oleva Pyhäjärveen pistävä luonnonkaunis kaksihaarainen niemi. Nimi tulee selvästi rautakauden eränkäyntisanastosta. Miesten tehtäviin kuului säännöllinen metsästys ja kalastus. Se oli heidän virkansa. Pienriistan pyyntiin käytettiin mm. ansalankoja ja erilaisia luokkuja. Jo silloinkin pyrittiin erilaisia toimintoja tekemään jä’rkevästi ja tehokkaasti. Metsissä kulkeville erämiehille kertyi kokemusten kautta tietoa mistä kohdilta mitäkin riistaa oli mahdollista saada. Heille vakiintui metsiin ja rannikoille tiettyjä kulkureittejä. Reittinsä varrelle he asettivat tiettyihin paikkoihin pyydyksiänsä. Päivittäin he kiersivät reitin ja keräsivät ansoihin jääneen riistan reppuihinsa. Sanottiin heidän kulkevan ansapolulla tai virkatiellä. Heidän virkansa oli hankkia perheelle elantoa.

Suomessa tunnetaan paljon virka- ja ansa-alkuisia paikan nimiä. Tyypillisimpiä ovat Virkamäki ja Virkaniemi. Ilmakuvasta katsoen Virkaniemi näyttää mitä parhaimmalta muinaisen erämiehen virkatien paikalta

Vuosisatojen vaihteessa nv.1900 niemen hankki omistukseensa Tampereen Verkatehdas oy:n (Tampella oy) isännöitsijä Sulin. Hän rakennutti niemeen komean Palatsityyppisen huvilan kesäpaikakseen. Siihen aikaan ainoa säännöllinen (suunnilleen säännöllinen)joukkoliikenne Pirkkalan ja Tampereen välillä tapahtui laivoilla.Niinpä Sulin rakennutti niemen päähän laivalaiturin johon laivat saattoivat poiketa.

Vuonna 1926 Virkaniemen osti kauppaneuvos Rafael Haarla. Hän oli 1920-luvulla ehkä menestynein liikemies ja teollisuuspohatta suomessa.Samalla vuosikymmenellä Haarla hankki omistukseensa historiallisen Laukon kartanon ja rakennutti edustusasunnokseen ns. Haarlan palatsin Koskipuiston läheisyyteen. Niukoistakin perimätiedoista voi päätellä, että 1920-luvulla suuri joukko Suomen liike-elämän, teollisuuden ja politiikan huippunimiä vieraili Naistenmatkan Virkaniemessä. Virkaniemi kesäpalatseineen jäi Perikunnan jälkeen Pirkkalan kunnan omistukseen 1990-luvulla. Monen vuoden jahkailun jälkeenkään kunta ei pystynyt päättämään, mitä arvokkaalla paikalla voisi tehdä. Luultavasti joku palatsiin majoittunut kaljajuoppojen joukko aiheutti tulipalon jossa koko arvokas kiinteistö haihtui savuna taivaan tuuliin 29.1. 2005. Muistona menneestä on kivinen valli, jossa on maakellari, päärakennuksen portaita sekä puutarhan kasvillisuutta.

Valokuvia Virkaniemen huvilasta, 2000-luvun alussa. Kuvat: Antti Jokinen

Virkaniemen läntisimmässä niemessä sijaitsee alunperin Virkaniemen huvilan maihin kuulunut Tuuliniemen huvila. Vuonna 1929 Rafael Haarla antoi Tuuliniemen häälahjaksi tyttärelleen (Tuula Brax, os. Haarla). Huvila rantasaunoineen on rakennettu 1936 ja se edustaa 1930-luvun funktionalismia.

Virkaniemen huvila-alue on yksi maakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Rannassa on muun muassa kaunis kolmen noin satavuotiaan rantasaunan ryhmä. Saunat liittyvät Pyhäjärven rannoille leimalliseen huvilakulttuuriin. Tamperelaiset kauppiaat ja liikemiehet tapasivat viettää kesäaikaa rantahuviloissa ja monet rakensivat jopa omia laivalaitureita. Naistenmatkan lahdella laitureita oli lähes laivan mitan päässä toisissaan. Yksi laituri oli 1900-luvun alussa Virkaniemen kärjessä, sen itäpuolella ja toinen laituri kuului Sigurd Toivion omistamalle Koivuniemen huvilalle. Haarla rakennutti toisenkin suojaisemman laiturin niemen länsipuoleiseen poukamaan. Virkaniemen länsipuolella oli Kyöstin ja Koison (eli Kivirannan huvilan) laiturit. Itäpuolella , nykyisen Rantaniityn alueella oli puolestaan Saveen, Kimingin ja Graeffen (Ainolan) huviloiden laiturit.

Niemenmaantien varren huvilat on pääosin purettu. Rannan tuntumassa sijaitsivat 1900-luvun alussa rakennettu Lintula, Kesäranta (Pihlajaniemi) ja Suojärvi. Niemenmaan rakennuskaava valmistui vuonna 1985 ja matalia kerros- ja rivitaloja alkoi ilmestyä metsän keskelle 1990-luvun alussa.