Legendaarinen "Savijärven kaupunki"

Erittäin harvinainen valokuva Savijärven kaupungista. Kuvassa ilmeisesti Savijärven Kustaa itse. Kuva: Pirkkala-Seuran kotiseutuarkisto

Legendaarinen Kustaa Kustaanpoika Savijärvi (1863 – 1927) rakensi 1920-luvulla omaleimaisen korttelin nykyisen Lentäjänkadun Suupan puoleiseen päähän. Hänellä oli ensimmäisen vaimonsa Emma Karoliina Taavetintyttären kanssa seitsemän lasta, joista neljä kuoli aivan pienenä – kuten vielä siihen aikaan oli surullisen yleistä.  Jäätyään leskeksi 1923 hän avioitui kohta uudelleen Emma Maria Stenmannin kanssa. Heillä ei ollut yhteisiä lapsia.

Ollessaan Ollilan tilan renkinä, hän osti tontin perintörustitilasta nykyisen Lentäjänkadun jatkeeksi rakennetun yhdystien kohdalta ja alkoi rakentaa siihen monella tapaa erikoista talorykelmää – muun muassa työväen asunnoiksi ja kesäasumiseen.  Pirkkalassa oli tuolloin kova asuntopula, sillä läheisille tehtaille, kuten Pyhäjärven sahalle, otettiin lisää työväkeä. Kun asuntojen kysyntä vain jatkui, Kustaa laajensi rakennuksia aina siihen suuntaan missä tontilla tilaa oli.

Rakennuksista puuttuivat asialliset perustukset ja rakennusmateriaalikin oli kirjavaa. Rakennuksia myös korotettiin sieltä täältä, joten ne näyttivät hullunkurisilta kummajaisilta. Eräänkin rakennetun talon paikalla oli kasvanut iso mänty. Sitä Kustaa ei ollut kaatanut pois, vaan puu sai kasvaa paikallaan katon läpi. Yhden talon ullakolle Kustaa perusti kirkkosalin ja katolle hän rakensi kirkon tornin. Kirkossa Kustaa piti pyhisin vuokralaisilleen hartaustilaisuuksia. Erään rakennuksen yhdessä huoneessa toimi museo.

Postikortti vuodelta 1909 Kuva: Jouko Hillukka

Kaupunginjohtaja Savijärvi tuli tunnetuksi myös omintakeisista puusta ja juurakoista muotoilemista huonekaluistaan.  Nimikin niille annettiin:” Kempulahuonekaluja.” Oli tuoleja, pöytiä, penkkejä jopa kauniita keinutuolejakin, Eräs sellainen oli vielä hiljattain myytävänäkin, ja hinta oli uusiin verrattuna hyvin korkea. Väärät puut ovat nykyisin vähissä, mutta Savijärven pojat niitä ennen etsivät ja löysivät. Kustaa itse kokosi huonekalut. Uskonnollisena miehenä hän piti sitä jonkinlaisen kutsumustyönä: kun Luoja on antanut puille muodon, hänen tehtävänä on yhdistää ne.” Kerrotaan, että kauppa kävi hyvin, etenkin varakkaat tilalliset ja huvilanomistajat niitä ostivat.Näitä lienee säilynyt pirkkalaistenkin kodeissa ja loma-asunnoissa edelleen.

Savijärven Kustaan huonekaluja. Kuva: Pirkkala-Seuran kotiseutuarkisto

Rakennusryhmää alettiin kutsua Savijärven kaupungiksi, ja se sai niin paljon kuuluisuutta, että sitä käytiin kauempaakin katsomassa, otettiinpa siitä valokuvakin, jossa asteleva mieshenkilö on mahdollisesti Kustaa itse. Kaupungin asukasluvuksi on arveltu 160 henkeä.

Kustaa kuoli 1927 ja perikunta myi kaupungin keväällä 1931. Pääosa rakennuksista hajosi maan routimisen ja puun lahoamisen tuloksena. Tontti on jaettu uudelleen lähitalojen tonteiksi ja osin tiealueeksi. Pikkuhiljaa talot purettiin polttopuiksi. Aleksanteri Mäntynen rakensi lopulta paikalle talon ja aiheesta kirjoittaneen Väinö Lehtisen sanoja lainaten ”niin poistui Savijärven kaupunki kartalta ennen kuin sitä oli edes kartalle piirretty”.

  • Lähde: Väinö Lehtinen (1992) Birkala. Kotiseutumme 700 vuotta. Pirkkalan kansalaisopiston opiskelijayhdistys, Pirkkala.