Nykytila ja tulevaisuus

Kotiseutuarkistolla on tärkeä merkitys kulttuuriperinnön turvaamisessa

Suomen Kotiseutuliiton v. 2000 antaman suosituksen mukaan kotiseutuarkistojen tehtävänä on kerätä ja tallentaa asiakirjoja ja muuta paikallista kulttuuriperintöä. Arkistojen tulee luovuttaa aineistoa tutkimus- ja opetuskäyttöön ja tuoda muutoinkin esille. Kotiseutuarkisto on tärkeä osa paikallisidentiteetin voimistamiseksi tehtävää työtä.

Valtion- ja kunnallishallinnon sekä ortodoksisen kirkon arkistoja säädellään arkistolailla ja ev.lut. kirkon arkistoja kirkkolailla. Nämä arkistot eivät kuulu kotiseutuarkistoon. Jos kotiseutuarkistoon toimitetaan em arkistoihin kuuluvaa aineistoa tämä on heti toimitettava asianomaiseen arkistoon.

Kotiseutuarkistoon kuuluvat ne paikalliset, yksityisluonteiset aineistot, jotka eivät muutoin ole säännöllisen ja julkisen arkistonhoidon piirissä.  Kotiseutuarkistoon voivat kuulua esimerkiksi:

• yhdistysten, seurojen ja kansanliikkeiden arkistot
• osuuskuntien ja liikelaitosten arkistot
• perheiden, sukujen ja talojen arkistot
• yksityishenkilöiden arkistot

Arkistoon kuuluvat paperisten asiakirjojen ohella mm. kartat ja piirustukset, valokuvat, filmit, ääninauhat, videokasetit, ATK-aineistot, käsikirjoitukset  ja niiden jäljennökset ja kopiot, paino- tuotteiden  arkistokappaleet sekä muut paikallisen perinteen tallentamiseen liittyvät dokumentit.

Arkiston sijoituspaikkaa valittaessa on otettava huomioon tilojen kelpoisuus säilytykseen ja toimivuus mm. yleisöpalvelutilojen osalta. Paikallisista olosuhteista riippuen kotiseutuarkisto voidaan sijoittaa kunnanarkistoon, kirjastoon, paikalliseen museoon tai alueen maakunta-arkistoon.  Erityistapauksissa sijoituspaikka voi olla kotiseutuyhdistyksen tiloissa, mikäli ne täyttävät edellä mainitut vaatimukset.

Kotiseutuarkistolla on oltava vastuullinen hoitaja, joka huolehtii kotiseutuarkiston käytännön toiminnasta, aineiston vastaanottamisesta, hoidosta ja käyttöön asettamisesta. Annettaessa asiakirjoja käytettäväksi tutkijoille ja muille asiakkaille vastuullisen hoitajan on toimittava henkilötieto- ja julkisuuslainsäädännön mukaan ja arkiston luovuttajan mahdollisesti asettamia käyttörajoituksia noudattaen.  Kotiseutuarkiston käytännön toiminnalle laaditaan säännöt.

Suomessa arvioidaan olevan noin 200 kotiseutuarkistoa, joista 2/3 ja kuntien ja 1/3 kotiseutuyhdistysten ylläpitämiä. Rekisteriä arkistoista ei ole ja tiedot ovat epätarkkoja.

Kotiseutuarkistotoiminnan historia ja nykytila Pirkkalassa

Pirkkalan kunnan sivistys- ja kulttuuritoimi sekä Pirkkala-Seura ovat 5.11.1999 tehneet sopimuksen kotiseutuarkiston perustamisesta.  Sopimuksen mukaan kunnan sivistystoimi antaa arkistoa varten tilan, vastaa sen palo- ja murtoturvallisuudesta ja tukee Pirkkala-seuran arkistonhoitoa pienellä vuosittaisella avustuksella.

Pirkkala-seura vastaa sopimuksen mukaan arkiston käytännön toiminnasta ja nimeää arkistoasioista perillä olevan henkilön hoitamaan arkistoa ja neuvomaan asiakkaita sen käytössä. Seura laatii arkistotoiminnan säännöt ja sopii paikallisten toimijoiden kanssa arkistoon tuotavan materiaalin säilyttämisen ehdoista.                 

Pirkkala-seuran hallitus on 5.3.2014 hyväksynyt kotiseutuarkiston toimintaohjeen sekä 24.9.2014 ohjeiston kotiseutuarkiston käytöstä sekä ohjeen aineiston luovuttamisesta kotiseutuarkistoon. 

Kotiseutuarkisto toimi vuodesta 2013 vuoden 2019 alkuun saakka Nuolialan kirjaston alakerrassa. Tällä hetkellä arkisto sijaitsee tilapäisesti Suupanniityn koulun tiloissa. Pirkkala-Seura neuvottelee Pirkkalan kunnan kanssa ajanmukaisista, pysyvistä arkistotiloista.

Kotiseutuarkiston vastuullisina hoitajina toimivat Pirjo Kivelä ja Kauko Järvensivu.

Kotiseutuarkiston toiminnan kehittäminen

Pirkkalan kotiseutuarkistoa kehitetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Näin voidaan yhdessä säilyttää paikallista kulttuuriperintöä ja palvella tutkimusta, opetusta ja harrastustoimintaa. 

Pirkkalassa on Yhdistysrekisterin mukaan noin 200 rekisteröityä yhdistystä, joiden aineistoja on mahdollista tallentaa kotiseutuarkistoon. Myös lakkautettujen yhdistysten arkistojen ainakin osittainen ”pelastaminen” kotiseutuarkistoon on tärkeää.

Kotiseutuarkiston ylläpito Pirkkala-Seuran hallituksen ja muiden vapaa- ehtoisten työpanoksella on haastavaa. Kotiseutuarkiston nykyiset tilat soveltuvat lähinnä aineiston varastointiin, eivätkä täytä varsinaisen arkiston vaatimuksia.

Tavoitteena on myös jatkaa arkiston aineistojen digitalisointia ja hankkia seuralle sähköisen aineiston hyödyntämisessä tarvittavat tietotekniset välineet.